by Krav Maga Globalin 2021 uudistettuun P-tasojen harjoitusohjelmaan (curriculum) kuuluu kansallisen hätävarjelulainsäädännön perusteet. Mikäli et ole uutta curriculumia nähnyt, voit pyytää kopion ohjaajaltasi. Harjoitusohjelma ei ole netissä vapaasti jaossa.
Tämä postaus sisältää näkemykseni siitä, mitä P1-tason osaamisvaatimuksiin sisältyy. Tästä postauksesta on tarkoitus tehdä myös käännös englanniksi. Huom. en ole lakimies enkä edes todennäköisesti tasokokeesi vastaanottaja.
Hätävarjeluun vetoamisen huono puoli on se, että tuomioistuimen tulkinta ei ole aina ennakoitavissa. Lakimieskään ei pysty ennalta määrittämään kaikissa tapauksissa tuleeko hätävarjeluun vetoaminen onnistumaan oikeudessa vai ei. Toisaalta piilee sen vahvuus: hätävarjelun keinovalikoimaa ei ole ennalta rajoitettu.
Taustaa
Hätävarjelu on rikoslakiin kirjattu ns. oikeutusperuste. Tällä tarkoitetaan sitä, että sinänsä rikokseksi luettava teosta, useimmiten pahoinpitelystä ei tietyissä olosuhteissa anneta rangaistusta. Edellytys sille, että asiasta ei langeteta rangaistusta on, että tuomioistuin katsoo teon olleen oikeutettu jonkin oikeushyvän puolustamiseksi.
Oikeushyviä ovat esimerkiksi henki, fyysinen koskemattomuus, omaisuus tai kotirauha. Myös toisen oikeushyvää saa puolustaa, esim. kaverin omaisuutta tai henkeä.
Oikeushyvän käsite on laaja, ja sen alle kuuluu asioita kuten kunnia, ympäristö ja markkinoiden häiriötön toiminta. Insinööreille huomautettakoon, että teoriassa mitä tahansa oikeushyvää voi puolustaa ”oikeudetonta hyökkäystä” vastaan hätävarjeluun vedoten. En kuitenkaan suosittele kokeilemaan miten oikeuslaitos tällaisiin väitteisiin suhtautuu. Puolustamalla lähinnä henkeä, fyysistä koskemattomuutta, omaisuutta ja kotirauhaa voi olla melko vakaalla, laillisesti paalutetulla alustalla.
Hätävarjelun tulee laadultaan olla suhteessa puolustettuun oikeushyvään. Esimerkiksi saat puolustaa kädessäsi olevaa tikkaria, koska se on omaisuuttasi., Puolustusteko ei saa kuitenkaan olla suhteeton suhteessa siihen, että puolustat muutaman euron arvoista makeista. Oman tai toisen hengen puolustamiseksi myös merkittävästi järeämmät keinot ovat sallittuja.
Hätävarjelun hyväksyttävyys arvioidaan aina kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa sitä, että kaavamaisia vastauksia hyväksyttävälle hätävarjelulle ei voida antaa. Toisaalta tämä tarkoittaa myös sitä, että jos joudut turvautumaan hätävarjeluun, sinun kannattaa tuoda kaikki itsellesi edulliset seikat esille asian käsittelyssä. Näistä seikoista tulee erillinen postaus.
Mikäli teko on tuomioistuimen mielestä kokonaisuutena arvioiden puolusteltava, ei tekijälle määrätä rangaistusta ja tekijä ei katsota syyllistyneen rikokseen.
Jos taas tuomioistuin katsoo, että teko ei kokonaisuutena arvioiden ole puolusteltava, on teko rangaistava rikos. Tuomioistuin voi käyttää hätävarjelun liioitteluna tekemistä rikoksesta määrättävän rangaistuksen alentamisperusteena, mutta mitään pakkoa ei ole.
Pohdintatehtävä: kotirauhan puolustamiseksi oikeutettuja keinoja on vaikea määrittää. Minkälaiset puolustusteot ovat mielestäsi vielä hyväksyttäviä, jos kotiisi tunkeudutaan mutta kenenkään terveydelle tai koskemattomuudelle ei aiheuteta vaaraa?
Jos hyökkääjä yrittää viedä jonkun hengen, on varmaan yleisen oikeustajun mukaista, että puolustusteko saattaa viedä hyökkääjän hengen. Entä kotirauhan rikkomisen tapauksessa? Ovatko mustelmat ja ruhjeet kohtuullinen seuraus? Entä murtuneet luut tai pysyvästi vammautuneet nivelet? Tai ehkä hengenvaaralliset vammat, joista kuitenkin selvitään? Entä hengenvaaralliset vammat, jotka johtavat kuolemaan?
Jos pystyt vastaamaan selkeällä rajalla niin hienoa! Uskotko että kampaajasi/parturisi, hammaslääkärisi ja naapurisi vetäisivät rajan samaan kohtaan? Jos eivät, niin minne he saattaisivat vetää rajan?
Rikoslaki 4.luku 4§
Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.
Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin.
(linkki)
Hätävarjelun edellytykset
Hätävarjelun ehdoton edellytys on, että kyseessä on ”aloitettu tai välittömästi uhkaava oikeudeton hyökkäys”.
Mitä tarkoittaa ”aloitettu tai välittömästi uhkaava”?
Mietitään tätä esimerkkien kautta: Jussi ilmoittaa menevänsä kotiinsa kilometrin päähän, hakevansa puukon ja tulevansa ampumaan sinut.
Saatko ampua Jussia selkään hätävarjeluna? Tuskin.
Jussi palaa kotoaan kotoaan puukko kädessä, tuima ilme naamalla ja on tosiaan lähtiessään ilmoittanut palaavansa ampumaan sinut. Tarvitseeko sinun odottaa, että Jussi pääsee puukotusetäisyydelle ja torjua ensimmäinen puukkohyökkäys ennen kuin saat käyttää ampuma-asetta puolustaaksesi henkeäsi? Tuskin.
Mikäli tilanne ei tule täysin yllätyksenä, voidaan puolustajalta edellyttää tilanteesta poistumista. Suomessa ei siis ole mitään maailmalla tavattavaa linnadoktriinia eli stand-your-ground -doktriinia. Jos siis edellisen esimerkin tapauksessa katselet talosi ikkunasta, että Jussi tulee puukko kädessään kanssa tietä pitkin ja pääsisit takaovesta karkuun, sinun edellytetään pötkivän pakoon.
Suomalaisessa oikeuskäytännössä Jussin oikeus elämään katsotaan arvokkaammaksi kuin sinun oikeutesi istua hievahtamatta omassa kodissasi. Tämä siitäkin huolimatta, että Jussi syyllistyy tai yrittää syyllistyä rikokseen.
Mikä sitten on oikeudeton hyökkäys? Esimerkiksi viranomaisen tai järjestystä ylläpitävän henkilön voimankäyttö festareilla riehuvaa asiakasta kohtaan voisi olla oikeutettu hyökkäys henkilön fyysistä koskemattomuutta kohtaan. Poliisin suorittama kiinniotto on lakiin kirjattuun oikeuteen perustuva hyökkäys henkilön vapautta kohtaan.
Toinen oikeutettu hyökkäys on tietenkin hätävarjeluna tehty puolustusteko. Jos sinä yrität lyödä Jussia, ja Jussi väistää ja lyö samanaikaisesti takaisin hätävarjeluna, et enää voi vedota hätävarjeluun, koska Jussi löi takaisin.
Ensimmäinen hyökkäys suorittaminen ei tosiaan tee asiasta mustavalkoista. Erityisesti sosiaalisen väkivallan tapauksessa eli perus nakkijonotappelussa on suorastaan todennäköistä, että tappelun kumpikin osapuoli syyllistyy pahoinpitelyyn. Erityisesti jos tilanteella on todistajia, on erittäin vaikea jälkikäteen uskottavasti väittää että kyseessä olisi ollut puhdas hätävarjelutilanne. Tuomarikin on varmasti joskus nuoruusvuosinaan jonottanut lihapiirakkaa aamuyöstä ja tietää miten nakkikioskitappelujen dynamiikka toimii.
Hätävarjelun edellytykset päättyvät kun hyökkäys on päättynyt tai vaara on ohi. Vaaran loppumisen jälkeen tehdyt hyökkäykset ovat lain silmissä pahoinpitely.
Tämä on käytännössä erittäin haastavaa. Jos lakia tulkitaan kirjaimellisesti, pitäisi jokaisen hätävarjelutoimen, kuten yksittäisen lyönnin jälkeen pysähtyä, ja arvioida onko vaara poistunut. Lakiin on kirjattu poikkeus, jonka mukaan hätävarjelun liioitteluun syyllistynyt henkilö voi silti olla rangaistusvastuusta vapaa jos olosuhteet ovat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista.
Tästä on esimerkiksi päädytty korkeimmassa oikeudessa asti pohtimaan seuraavaa: Henkilön B:n ensimmäinen puukonisku kotiinsa kumpipampun kanssa tunkeutuneeseen ja väkivaltaisesti käyttäytyneeseen henkilöön A ollut perusteltua hätävarjeluna. Ovatko sitä seuranneet 21 iskua liikaa kun hyökkäys on keskeytynyt jossain vaiheessa ensimmäisen ja viimeisen puukoniskun välillä? Tapauksessa KKO:2013:60 korkein oikeus katsoi, että kyseisessä tilanteessa B:lta ei olisi ollut kohtuullista vaatia muunlaista suhtautumista. B:n syyksi luettiin hätävarjelun liiotteluna tehty pahoinpitely, mutta hänelle ei tuomittu rangaistusta koska muunlaista suhtautumista ei olisi voinut kohtuudella vaatia. Koska B:n katsottiin kuitenkin syyllistyneen rikokseen, tämä velvoitettiin korvaamaan A:lle puukotuksesta aiheutuneet vahingot.
Kyse ei ole pelkästään siitä, millaiseksi tilanne jälkikäteen tarkasteltuna osoittautuu. Sille, millaiseksi tilanteen tapahtumahetkellä tulkitset annetaan myös painoa.
Kokonaisarviossa huomioitavat asiat
Kokonaisarviossa otetaan huomioon kaikki jomman kumman osapuolen esiintuomat asiat. Tästä on mahdollista pureutua paljon syvemmälle oikeuskäytännön yksityiskohtiin. P1-tasolla riittää kuitenkin ymmärtää tietyt perusmekaniikat.
”Hyökkäyksen laatu ja voimakkuus” tarkoittaa sitä, että ampuma-asetta vastaan voi käyttää järeämpiä keinoja kuin ritsaa vastaan. Tönäisyyn ei todennäköisesti vastata yhtä voimakkaasti kuin voimakkaaseen kahdella kädellä työntöön. Lakitekstissä ei erityisesti sanota sitä, mutta useamman henkilön suorittama hyökkäys on merkittävästi vaarallisempi kuin yhden henkilön suorittama hyökkäys.
”Puolustautujan ja hyökkääjän henkilö” tarkoittaa sitä, että heikko nainen voi käyttää voimakkaampia keinoja rotevan miehen hyökkäyksen torjumiseen kuin toisinpäin. Fyysisten ominaisuuksien lisäksi ikä, osaaminen (esim. itsepuolustus- tai kamppailulajitausta).
”Muut olosuhteet” sisältääkin kaiken muun, mihin joku keksii vedota oikeusprosessissa. Jos tapahtumapaikka oli liukas ja liukkaus esti karkuun juoksemisen, se voidaan ottaa huomioon. Jos olet selvinpäin 10. danin tappajaninja, mutta joudut puolustautumaan tuhannen päissäsi vasen käsi selän taakse sidottuna, se voidaan ottaa huomioon. Omaa puolustusta tukevat asiat kannattaa mainita mahdollisimman aikaisessa vaiheessa esitutkintaprosessia, jos aikoo vedota hätävarjeluun. Näiden suhteen kannattaa kääntyä osaavan oikeusavun puoleen mikäli tilanne tulee itselle vastaan.
Luuloteltu hätävarjelu
Hätävarjelu tulee kyseeseen myös tilanteessa, jossa puolustautuja luulee kyseessä olevan hätävarjelutilanne.
Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa hyökkööjä yrittää siirtää sinut toissijaiselle rikoksentekopaikalle uskottavan näköisellä leikkiaseella uhkaamalla. Päätät aivan oikein tehdä vastarintaa ja suoritat oppikirjamaisen asetekniikan, jonka yhteydessä lyöt hyökkääjää leukaan. Syyllistyt siis pahoinpitelyyn. Juostessasi pakoon paikalta pistooli kädessä havaitset, että kyseessä olikin aidon näköinen kuula-ase. Toimiiko oikeutusperuste, kun kerran hengenvaaraa ei ollut? Onneksi toimii.
Tällaisessa tilenteessa kyse on luulotellusta eli hienoin oikeustermein putatiivisesta hätävarjelusta.
Oikeudessa todennäköisesti arvioidaan oliko tilanne sellainen, että sinun voidaan elämänkokemuksesi ja tilanteen perusteella olettaa erehtyneen aseen aitoudesta. Jos olisitte yhdessä hyökkääjän kanssa purkaneet aseen ja todenneet sen deaktivoiduksi ja sen jälkeen hyökkääjä olisi uhannut sinua dekoaseella, ei perustetta lyödä varmaankaan katsottaisi olevan.
Hätävarjeluun ei ole pakko vedota
Hätävarjelu on oikeutusperiaatteeseen vetoaminen ja se sisältää teon myöntämisen. Oikeudessa esitettävä väite on muotoa ”Herra tuomari, löin kyllä kyseistä henkilöä leukaan, mutta kyseessä oli hätävarjelu”.
Väite nimenomaan ei ole muotoa ”Herra tuomari, en ollut paikalla, olin itseasiassa Turun saaristossa mökillä yksin kalassa enkä saattanut mitenkään olla paikalla lyömässä tätä henkilöä leukaan. En ole edes ole koskaan tavannut tyyppiä. Täysin outo hyypiö. Jos kuitenkin oikeus päätyisi katsomaan että olin paikalla lyömässä, niin sitten kyseessä oli hätävarjelu”.
Hätävarjeluun ei ole mikään pakko vedota. Kiistäminen on myös ihan mahdollinen ja joskus parempi puolustautumisstrategia. Kiistäminen ei vaan toimi yhtä aikaa hätävarjeluun vetoamisen kanssa. Oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti rikoksesta epäillyllä ei ole velvollisuutta myöntää tekoaan. Puolustustautumisvaihtoehdoista kannattaa puhua lakimiehen kanssa. Sitä ennen ei kannata antaa lausuntoja poliisille. Tästä periaatteesta lisää tulevassa postauksessa.
p.s. Rikoslaista heti hätävarjelun jälkeen löytyy käsite pakkotila. Se on vastaavanlainen oikeutusperuste tilanteissa, joihin ei sisälly hyökkäystä tai hyökkääjä. Esimerkiksi jäihin uppoamisen jälkeen on hengen pelastamiseksi pakkotilatekona sallittua murtautua rannalla olevaan mökkiin lämmittelemään. Se ei ole tasokoevaatimuksena, mutta on hyvä tietää noin elämää varten.
p.p.s. Pakkotilan jälkeen taas löytyy voimakeinojen käyttö, joka onkin aivan oma maailmansa. Itsepuolustusharrastajalle voimakeinot ovat enimmäkseen ”hauska tietää” -kategoriassa.
Leave a Reply